Palokuntalaisten blogi

Neljä palomiestä kulkee savuavassa metsässä

Julkaistu 25.10.2021

Maastopalojen sammuttaminen vaatii oikeat varusteet ja koulutusta

Viime vuosien maastopaloista, niin suurista kuin pienemmistäkin, tulee ottaa oppia, sillä ilmaston muuttuessa myös maastopalojen riski kasvaa. Tärkeässä roolissa ovat koulutus, oikeanlainen varustus ja asenne sekä maastopalojen nopea havaitseminen.

Suuri joukko sopimuspalokuntalaisia osallistuu vuosittain maasto- ja metsäpalojen sammutustehtäviin sekä niiden tukitehtäviin. Tehtävät ovat monesti kestoltaan lyhyitä, muutaman tunnin tehtäviä. Vuosittain on kuitenkin myös paloja, joiden sammuttamiseen menee jopa vuorokausia ja ne vaativat paljon sopimuspalokuntienkin resursseja. Palon sammuttamiseen vaikuttavat resurssien lisäksi palon laajuus sekä se milloin palo on havaittu. 

Laajoja ja pitkäkestoisia maastopaloja myös tulevaisuudessa? 

Viimeisten kahden vuoden aikana Suomessa on ollut kaksi yli 200 hehtaarin maastopaloa ja useampia yli 50 hehtaarin maastopaloja. Kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 2020 sammutettiin lähes 260 hehtaarin maastopaloa Muhoksella Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella ja tämän vuoden heinä-elokuun vaihteessa lähes 230 hehtaarin maastopaloa Kalajoella Jokilaaksojen pelastuslaitoksen alueella. Molempia paloja sammutettiin toista viikkoa ja kaluston huoltoon käytettiin aikaa vielä sammutustöiden jälkeenkin. Suurin ero näissä tapauksissa oli se, että Kalajoen tehtävälle osallistui henkilöstöä ympäri Suomen, kun taas Muhoksen paloa sammutettiin Pohjois-Suomen ja Lapin alueen pelastuslaitosten voimin Vapaaehtoisen pelastuspalvelun avustaessa tukitehtävissä.  

Pidän todennäköisenä, että myös lähivuosina jossain päin Suomea sammutetaan vastaavaa laajaa ja pitkäkestoista maastopaloa. Tämän takia on tärkeää ottaa opiksi niin pienistä kuin isommistakin maastopalotehtävistä ja hyödyntää saatuja kokemuksia. Ilmasto on muutoksessa, mikä vaikuttaa maastopalojen määrään ja laajuuteen. Pystymme kuitenkin vastaamaan haasteeseen tehokkaalla pelastustoiminnalla ja maastopalojen aikaisella havaitsemisella muun muassa palolentojen avulla.  

Varusteet ja asenteet kuntoon 

Maastopaloja sammutetaan vaihtelevalla varustuksella. Sammutustöissä ollaan usein mukana samalla asulla kuin rakennuspaloissa tai liian kevyellä varustuksella ilman riittävää suojaa, jolloin altistuminen epäpuhtauksille on suurempaa. Lisäksi pitkäkestoisessa tehtävässä ei välttämättä ole mahdollisuutta saada uutta kuivaa ja puhdasta asua vuoron alkaessa.  

Osalla maastopalojen sammuttamiseen osallistuvista palokunnista asiat ovat kunnossa. Kaikkien pelastuslaitosten tulisi kuitenkin yhdessä sopimuspalokuntien kanssa katsoa, että kaikilla sammutustöihin osallistuvilla on tehtävään sopiva varustus: kevyempi haalari ja kypärä, tekninen tai muu vastaava asu haalarin alla sekä sopivat saappaat ja käsineet. Ja kun oikea varustus on tarjolla, pitäisi sitä myös käyttää. Asianmukainen suojautuminen on myös maastopaloissa tärkeää. 

Maastopalojen harjoitteluun tulee kiinnittää huomiota 

Maastopaloihin kouluttaudutaan pääosin palokunnan viikkoharjoituksissa sekä kursseilla, joissa opetellaan taitoja, joita voi hyödyntää maastopaloissa, kuten letkuselvityksiä ja moottoriruiskun käyttöä. Lisäksi esimerkiksi Uudenmaan pelastusliiton alueella järjestetään vuosittain metsäpalon torjuntakurssi.  

Usein kuitenkin pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien ”isot” harjoitukset ovat keskittyneet esimerkiksi rakennuspaloihin ja öljyntorjuntaonnettomuuksiin. Pitäisikö maastopaloja harjoitella samalla tavalla kuin muitakin isoja hälytystehtäviä, niin teoriassa kuin käytännössäkin? Mielestäni pitäisi. Samalla voitaisiin harjoitella myös vaihtomiehistön hankintaa ja työvuorosuunnittelua, jotta käytettävissä olisi aina riittävästi henkilöstöä. 

Kalajoen maastopalon kyselyn tuloksilla kehitetään toimintaa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalvelut ja Pelastusopiston TKI-palvelut toteuttivat syyskuussa kyselyn Kalajoen maastopaloon osallistuneille. Kyselyyn saatiin reilun kahden viikon aikana 674 vastausta ja siihen vastattiin kaikilta pelastuslaitoksilta. Kyselyn avulla saatiin tietoa yhden pitkäkestoisen tehtävän osalta muun muassa kuormitukseen ja altistumiseen liittyvistä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon tulevissa maastopaloissa. Kyselyn vastauksia analysoidaan loka-marraskuun aikana ja tuloksia julkaistaan loppuvuodesta. Laajemmalle kyselylle maastopaloista ja niihin osallistumisesta lienee myös tarvetta. 

Patrik Willberg 
SPEK Oulun toimisto, asiantuntija 
Pohjois-Suomen pelastusliitto, toiminnanjohtaja 
Sopimuspalokuntalainen