Sopimuspalokunnan hälytystoiminnan kelpoisuus- ja kuntovaatimukset
Palokuntatoimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä, ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta. Hälytystoiminnasta kiinnostuneiden palokuntalaisen tulee kuitenkin täyttää tietyt kelpoisuus- ja kuntovaatimukset päästäkseen mukaan hälytystehtäville. Toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys.
Tässä tekstissä summataan yleisimmin käytössä olevia kelpoisuus- ja kuntovaatimuksia, joita hälytystoimintaan osallistuvalta vaaditaan. Pelastuslaitoksilla voi olla omia tarkennuksia ja linjauksia henkilön kelpoisuus- ja kuntovaatimuksiin palokuntaan liityttäessä, joten hälytystoiminnasta kiinnostuneen kannattaa aina varmistaa oman alueensa linjaukset.
Hälytystoimintaan koulutuksen jälkeen
Sopimuspalokunnan hälytysosastoon voi lähtökohtaisesti hakeutua henkilö, joka on perusterve ja -kuntoinen sekä omaa nuhteettoman taustan. Yleensä hälytystoimintaan tullaan mukaan pelastustoiminnan peruskurssin (aiemmin sammutustyökurssi) suorittamisen jälkeen, jota ennen henkilö perehtyy omassa sopimuspalokunnassaan palokunnan toimintaan, varusteisiin ja kalustoon.
Hälytystoimintaan osallistujan tulee olla vähintään 18 vuoden ikäinen, ellei pelastuslaitos ole toisin linjannut. Jotkut palokunnat ottavat jo 16-vuotiaita nuoria hälytysosastoihin sammutusharjoittelijan tittelillä, mutta hälytystehtäviin he voivat osallistua vasta 18 vuotta täytettyään.
Taitojen opettelua jatketaan peruskurssin jälkeen eri kursseilla, joilla opitaan muun muassa sammutus- ja pelastustoimintaa, ensiapua, savusukeltamista, pintapelastusta, eläinten pelastamista ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyä. Kursseilla on myös kurssikohtaisia ennakkovaatimuksia, esimerkiksi pintapelastuskurssille hakeutuvan tulee tehdä uimatesti.
Sopimuspalokuntien hälytysosastojen koulutusjärjestelmästä on vastannut vuodesta 2019 alkaen Pelastusopisto ja koulutuksia järjestävät alueelliset pelastusliitot, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja oppilaitokset. Kurssit järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin ja ne ovat kestoltaan 20–80 tuntia.
Pelastuslaitos voi pyytää turvallisuusselvityksen
Sopimuspalokunnan hälytystoimintaan vaaditaan nuhteetonta taustaa. Pelastuslaitokset voivatkin pyytää perusmuotoisen turvallisuusselvityksen henkilöistä, jotka vastaavat varautumistietojen käsittelystä tai toimivat viranomaisten tietojärjestelmien pääkäyttäjinä. Lisäksi pelastuslaitokset voivat pyytää suppean turvallisuusselvityksen muista sopimuspalokuntaan kuuluvista henkilöistä.
Turvallisuusselvitykseen tarvitaan aina henkilön oma suostumus.
Kuntotestillä annetaan kuva omasta kunnosta
Kaikki pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat eivät vaadi kuntotestin suorittamista toimintaan tultaessa, mutta kuntotestaus tulee eteen kuitenkin viimeistään savusukelluskurssille hakeutuessa, mikäli henkilö haluaa savusukeltajaksi. Hälytysosastoissa henkilöiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys. Ennen kuntotestiä henkilön tulee vielä käydä lääkärintarkastuksessa, jonka järjestää useimmiten alueen pelastuslaitos.
Kuntotestejä on erityyppisiä ja testien suorittamisessa on pelastuslaitoskohtaisia eroja. Kolme yleisintä kuntotestauksen muotoa ovat:
Oulun mallin kuntotesti, joka on savusukellusta jäljittelevä testirata (ei ole käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla)
Lihaskuntotesti
Polkupyöräergometritesti
Savusukelluskurssille kovimmat kuntovaatimukset
Hälytysosastoissa toimivien palokuntalaisten kokonaisvaltaista fyysistä toimintakykyä arvioidaan FireFit-indeksillä eli kuntoarviolla henkilön aerobisesta kestävyydestä ja lihaskunnosta.
Kuntoarvio koostuu polkupyöräergometritestistä, jolla testataan hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä testaavasta lihaskunto-osiosta. Lihaskuntoa mitataan istumaannousulla, jalkakyykyllä, penkkipunnerruksella ja käsinkohonnalla.
Hälytysosastolaisen kuntoa testataan viimeistään savusukelluskurssille pyrittäessä. Tällöin henkilön FireFit-indeksin tulee olla vähintään 3,0 kaikilta osin. Mikäli jokin osio on alle 3,0, ei henkilö voi hakeutua savusukelluskurssille Pelastusopiston tämänhetkisen ohjeen mukaisesti. Lisätietoa FireFit-indeksistä löydät pelastushenkilöstön toimintakyvyn arviointidokumentista.
Miten pääsen mukaan hälytystoimintaan?
Tässä tiivistetysti yksi malli, miten sopimuspalokunnan hälytystoimintaan pyrkiminen käynnistyy, kun liityt palokuntaan uutena tai siirryt eri pelastuslaitoksen alueelle uuteen palokuntaan. Huomaa, että toimintamallit voivat vaihdella eri pelastuslaitosten alueilla.
Ota yhteys lähimpään palokuntaan. Löydät lähimmän palokunnan palokuntahaulla: http://24365.fi/palokuntahaku/.Saat kutsun haastatteluun/keskusteluun, jossa voi olla mukana myös pelastuslaitoksen edustaja.Annat suostumuksen teettää itsestäsi suppea turvallisuusselvitys (pelastuslaitoksen kautta). Käyt lääkärintarkastuksessa. Teet vaaditun kuntotestin/kuntotestit.
Teksti: Patrik Willberg
Kirjoittaja toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalveluiden asiantuntijana. Lisäksi hän toimii Pohjois-Suomen Pelastusliiton toiminnanjohtajana, Oulun VPK:n palokunnan päällikkö ja osallistuu sopimuspalokuntalaisena hälytystehtäville.
Blogissa kuuluu palokuntalaisten ääni
Olisiko sinulla asiaa tai tarina kerrottavana palokuntatoiminnasta?
Jari Heikkilä on pitkän linjan palokuntalainen ja merkittävä hahmo suomalaisessa palokuntanuorisotoiminnassa. Nuorilta ja heidän vanhemmiltaan saatu hyvä palaute motivoi jatkamaan nuorisotoiminnan parissa tulevinakin vuosina.
Palokuntatoimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä, ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta. Hälytystoiminnasta kiinnostuneiden palokuntalaisen tulee kuitenkin täyttää tietyt kelpoisuus- ja kuntovaatimukset päästäkseen mukaan hälytystehtäville. Toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys.
Riihimäen VPK teki organisaatioonsa suuria uudistuksia yhdistyksen sääntömuutoksen astuttua voimaan vuoden 2019 lopussa. Tuolloin siirryttiin yhden vuosikokouksen malliin, päätettiin luopua osastoajattelusta ja organisoida toiminta uudelleen toimintojen kautta.
Monissa kunnissa vastuu pelastustoimesta on paikallisella sopimuspalokunnalla eli vapaaehtoisella tai puolivakinaisella henkilöstöllä, joka osallistuu hälytystehtäviin usein päivätyönsä ohella. Onkin tärkeää, että sopimuspalokuntalaiset voivat osallistua hälytystehtäviin myös työajalla, jotta pelastustoimen toimivuus, luotettavuus ja tehokkuus voidaan taata.
Viime vuosien maastopaloista, niin suurista kuin pienemmistäkin, tulee ottaa oppia, sillä ilmaston muuttuessa myös maastopalojen riski kasvaa. Tärkeässä roolissa ovat koulutus, oikeanlainen varustus ja asenne sekä maastopalojen nopea havaitseminen.
Minttu Pylkkösellä kipinä palokuntatoimintaan syttyi palokuntanuorten leireillä. Vuosikymmen myöhemmin leirit ovat yhä lähellä Mintun sydäntä, mutta nyt järjestäjän roolissa.
Palokuntatoiminta on antanut sairaanhoitajana työskentelevälle Sari Pelttarille paljon uusia kokemuksia ja ystäviä, mutta myös monia työssä ja arjessa hyödyllisiä taitoja.
Emma Kautto toimii Äänekosken VPK:n hälytysosastossa savusukeltajana. Hälytysosastovuosiin mahtuu monenlaisia hälytystehtäviä, mutta loppukesän Kalajoen maastopalon sammutustöihin osallistuminen oli Emmalle, kuten monelle muullekin palokuntalaiselle, mieleenpainuva ja ainutlaatuinen kokemus.
Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta lakkautettiin osana SPEKin toimikuntauudistusta vuoden 2020 lopussa ja työtä jatkaa uusi palokuntatoimikunta. Toni Alatalon blogikirjoituksessa pohditaan valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan historiaa ja tulevaisuutta.
Valtakunnallisen naistyötoimikunnan puheenjohtaja Marika Metsä-Tokila pohtii naistyön tulevaisuutta toimikuntarakenteen muuttuessa vuoden 2021 alussa. Miten asiat hoituvat jatkossa? Mikä on palokuntanaisten rooli?