Palokuntalaisten blogi

Palokuntatoimintaan pääsee mukaan kuka vain, mutta hälytystoiminta vaatii tiettyjen kelpoisuus- ja kuntovaatimusten täyttymistä.

Julkaistu 25.04.2022

Sopimuspalokunnan hälytystoiminnan kelpoisuus- ja kuntovaatimukset

Palokuntatoimintaan voi tulla mukaan matalalla kynnyksellä, ilman koulutusta tai aiempaa kokemusta. Hälytystoiminnasta kiinnostuneiden palokuntalaisen tulee kuitenkin täyttää tietyt kelpoisuus- ja kuntovaatimukset päästäkseen mukaan hälytystehtäville. Toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys.

Tässä tekstissä summataan yleisimmin käytössä olevia kelpoisuus- ja kuntovaatimuksia, joita hälytystoimintaan osallistuvalta vaaditaan. Pelastuslaitoksilla voi olla omia tarkennuksia ja linjauksia henkilön kelpoisuus- ja kuntovaatimuksiin palokuntaan liityttäessä, joten hälytystoiminnasta kiinnostuneen kannattaa aina varmistaa oman alueensa linjaukset. 

Hälytystoimintaan koulutuksen jälkeen 

Sopimuspalokunnan hälytysosastoon voi lähtökohtaisesti hakeutua henkilö, joka on perusterve ja -kuntoinen sekä omaa nuhteettoman taustan. Yleensä hälytystoimintaan tullaan mukaan pelastustoiminnan peruskurssin (aiemmin sammutustyökurssi) suorittamisen jälkeen, jota ennen henkilö perehtyy omassa sopimuspalokunnassaan palokunnan toimintaan, varusteisiin ja kalustoon. 

Hälytystoimintaan osallistujan tulee olla vähintään 18 vuoden ikäinen, ellei pelastuslaitos ole toisin linjannut. Jotkut palokunnat ottavat jo 16-vuotiaita nuoria hälytysosastoihin sammutusharjoittelijan tittelillä, mutta hälytystehtäviin he voivat osallistua vasta 18 vuotta täytettyään.  

Taitojen opettelua jatketaan peruskurssin jälkeen eri kursseilla, joilla opitaan muun muassa sammutus- ja pelastustoimintaa, ensiapua, savusukeltamista, pintapelastusta, eläinten pelastamista ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyä. Kursseilla on myös kurssikohtaisia ennakkovaatimuksia, esimerkiksi pintapelastuskurssille hakeutuvan tulee tehdä uimatesti. 

Sopimuspalokuntien hälytysosastojen koulutusjärjestelmästä on vastannut vuodesta 2019 alkaen Pelastusopisto ja koulutuksia järjestävät alueelliset pelastusliitot, pelastuslaitokset, puolustusvoimat ja oppilaitokset. Kurssit järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin ja ne ovat kestoltaan 20–80 tuntia.  

Pelastuslaitos voi pyytää turvallisuusselvityksen 

Sopimuspalokunnan hälytystoimintaan vaaditaan nuhteetonta taustaa. Pelastuslaitokset voivatkin pyytää perusmuotoisen turvallisuusselvityksen henkilöistä, jotka vastaavat varautumistietojen käsittelystä tai toimivat viranomaisten tietojärjestelmien pääkäyttäjinä. Lisäksi pelastuslaitokset voivat pyytää suppean turvallisuusselvityksen muista sopimuspalokuntaan kuuluvista henkilöistä. 

Turvallisuusselvitykseen tarvitaan aina henkilön oma suostumus. 

Kuntotestillä annetaan kuva omasta kunnosta 

Kaikki pelastuslaitokset ja sopimuspalokunnat eivät vaadi kuntotestin suorittamista toimintaan tultaessa, mutta kuntotestaus tulee eteen kuitenkin viimeistään savusukelluskurssille hakeutuessa, mikäli henkilö haluaa savusukeltajaksi. Hälytysosastoissa henkilöiden fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lähtökohtana on työturvallisuus ja -terveys. Ennen kuntotestiä henkilön tulee vielä käydä lääkärintarkastuksessa, jonka järjestää useimmiten alueen pelastuslaitos. 

Kuntotesteistä, lääkärintarkastuksesta ja muista savusukeltamiseen liittyvistä asioista on säädetty Sisäministeriön pelastussukellusohjeessa ja ohjeessa pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä

Kuntotestejä on erityyppisiä ja testien suorittamisessa on pelastuslaitoskohtaisia eroja. Kolme yleisintä kuntotestauksen muotoa ovat: 

  • Oulun mallin kuntotesti, joka on savusukellusta jäljittelevä testirata (ei ole käytössä kaikilla pelastuslaitoksilla) 

  • Lihaskuntotesti 

  • Polkupyöräergometritesti 

Savusukelluskurssille kovimmat kuntovaatimukset 

Hälytysosastoissa toimivien palokuntalaisten kokonaisvaltaista fyysistä toimintakykyä arvioidaan FireFit-indeksillä eli kuntoarviolla henkilön aerobisesta kestävyydestä ja lihaskunnosta.  

Kuntoarvio koostuu polkupyöräergometritestistä, jolla testataan hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, sekä lihasvoimaa ja -kestävyyttä testaavasta lihaskunto-osiosta. Lihaskuntoa mitataan istumaannousulla, jalkakyykyllä, penkkipunnerruksella ja käsinkohonnalla.  

Hälytysosastolaisen kuntoa testataan viimeistään savusukelluskurssille pyrittäessä. Tällöin henkilön FireFit-indeksin tulee olla vähintään 3,0 kaikilta osin. Mikäli jokin osio on alle 3,0, ei henkilö voi hakeutua savusukelluskurssille Pelastusopiston tämänhetkisen ohjeen mukaisesti. Lisätietoa FireFit-indeksistä löydät pelastushenkilöstön toimintakyvyn arviointidokumentista

Miten pääsen mukaan hälytystoimintaan? 

Tässä tiivistetysti yksi malli, miten sopimuspalokunnan hälytystoimintaan pyrkiminen käynnistyy, kun liityt palokuntaan uutena tai siirryt eri pelastuslaitoksen alueelle uuteen palokuntaan. Huomaa, että toimintamallit voivat vaihdella eri pelastuslaitosten alueilla. 

Ota yhteys lähimpään palokuntaan. Löydät lähimmän palokunnan palokuntahaulla: http://24365.fi/palokuntahaku/.
Saat kutsun haastatteluun/keskusteluun, jossa voi olla mukana myös pelastuslaitoksen edustaja.

Annat suostumuksen teettää itsestäsi suppea turvallisuusselvitys (pelastuslaitoksen kautta). 

Käyt lääkärintarkastuksessa. 
Teet vaaditun kuntotestin/kuntotestit.


Teksti: 
Patrik Willberg

Kirjoittaja toimii Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön palokuntapalveluiden asiantuntijana. Lisäksi hän toimii Pohjois-Suomen Pelastusliiton toiminnanjohtajana, Oulun VPK:n palokunnan päällikkö ja osallistuu sopimuspalokuntalaisena hälytystehtäville.