Palokuntalaisten blogi

Riihimäen VPK:n jäseniä kokoontuneena yhteisharjoitukseen palokunnan piha-alueelle

Julkaistu 21.12.2021

Yksi yhteinen palokunta

Riihimäen VPK teki organisaatioonsa suuria uudistuksia yhdistyksen sääntömuutoksen astuttua voimaan vuoden 2019 lopussa. Tuolloin siirryttiin yhden vuosikokouksen malliin, päätettiin luopua osastoajattelusta ja organisoida toiminta uudelleen toimintojen kautta.

Riihimäen VPK:lla oli vuoden 2020 aikana mahdollisuus ajatella toimintaansa uudella tavalla ja uudistua, kun harjoitus- ja muuta toimintaa oli koronan takia normaalia vähemmän.

– Yhdistyksen sääntömuutoksen myötä luovuimme vanhasta osastoajattelusta, sillä näimme, että osastot olivat rakenteellisia esteitä toiminnallemme, emmekä halunneet enää lokeroida jäseniämme erillisiin osastoihin, kertoo Riihimäen VPK:n päällikkö Juha Kylmälä.

Esimerkkinä osastojen luomasta rakenteellisesta esteestä Kylmälä mainitsee sen, että hälytysosaston, järjestöosaston ja nuoriso-osaston jäsenet eivät välttämättä koskaan olleet nähneet toisiaan, sillä osastot toimivat toisistaan erillään ja harjoittelivat omissa porukoissaan.

Luottamus saavutettiin tiedottamisella ja yhteisellä keskustelulla

Toimintoihin siirryttäessä palokunnan toiminnasta tunnistettiin erilaisia osaamisalueita, joita palokunnassa tarvitaan, kuten kouluttaja- ja ohjaajaosaaminen, ammatillinen osaaminen, turvallisuus- ja varautumisosaaminen sekä järjestöosaaminen, jotka muodostivat palokunnan uudet toiminnot.

– Kyse ei ollut sinänsä kovin mullistavista uudistuksista, käänsimme vain ajatteluamme parhaalla tavalla palokuntamme toimintaa tukevaksi, Kylmälä huomauttaa.

Vaikka suurin osa jäsenistä otti uudistuksen vastaan kiinnostuneina, niin alkuun epäilijöitäkin löytyi. Kylmälä uskoo, että hyvin hoidetun tiedottamisen ja yhteisten keskusteluiden kautta luottamus saavutettiin kuitenkin nopeasti.

– Tätä on rakennettu alusta alkaen yhteistyöllä jäsenten kanssa, ja yhdessä olemme vieneet toimintaa myös tämän vuoden aikana eteenpäin, Kylmälä sanoo.

Yhteisöllisyyttä yhteisharjoituksista

Toiminnoittain järjestäytyminen toi mukanaan myös koko palokunnan yhteiset turvallisuus- ja varautumisosaamisalueen harjoitukset, joita järjestetään kuukausittain. Yhteisharjoituksissa palokunnan jäsenet, lapsista veteraaneihin, kohtaavat toisensa yhteisen tekemisen äärellä.

– Yhteisharjoituksissa pääosassa on yhteisöllisyys. Ajatuksena on, että olemme yksi yhteinen palokunta, emmekä palokunta, joka rakentuu erillisistä kuppikunnista. Meillä on kuitenkin vain hieman alle 100 jäsentä, joista noin 20–30 on aktiiveja, Kylmälä kertoo.

Syksyn aikana yhdessä on harjoiteltu muun muassa alkusammutustaitoja ja kodin turvallisuuteen liittyvää osaamista.

Ja vaikka osastoajattelusta on luovuttu, niin Kylmälä huomauttaa, että hälytystoiminnassa on yhä omat sopimusten määrittelemät vaatimuksensa. Uudistus kuitenkin mahdollisti esimerkiksi nuorten jouhevan siirtymisen hälytystoimintaan.

– Meillä nuoret pääsevät jo 16-vuotiaina osallistumaan hälytysryhmän harjoituksiin, mikä on tarjonnut mahdollisuuden uudenlaiseen ryhmäytymiseen ja osallisuuteen, Kylmälä toteaa.

Vuoden aikana saatu hyviä kokemuksia

Kylmälä myöntää, että toiminta on tämän vuoden aikana hakenut paikkaansa ja tulee hakemaan jatkossakin. Uudistus on kuitenkin tuonut jo nyt paljon hyvää mukanaan. Etenkin yhteisharjoitukset ovat osoittautuneet toimivaksi konseptiksi.

– Meillä on aiemmin ollut kouluttajaresurssihaasteita ja yksittäisille ihmisille on usein kertynyt paljon tehtäviä. Nyt viikoilla, joilla pidetään yhteisharjoituksia ei ole erikseen eri toimintojen omia harjoituksia, mikä on keventänyt koulutustaakkaa, Kylmälä kertoo.

Uudistuksen myötä Kylmälä uskoo palokuntansa saavan pidettyä jäsenensä jo nuorista alkaen tiukemmin yhteisön jäseninä, jolloin palokunnalla on tulevaisuudessakin innokkaita toimijoita niin hälytystoiminnassa kuin muissakin palokunnan toiminnoissa.

– Omien kokemusteni perusteella suosittelenkin tällaista uudistusta ehdottomasti kaikille. Avoimin mielin vain kokeilemaan. Tärkeintä on rohkeus uudistaa toimintaa.

Lisätietoja:
Riihimäen VPK:n johtaja Juha Kylmälä, 040 541 7747, paallikko@riihimaenvpk.fi