Palokuntatoiminnan taloudelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset hyödyt
Suomalaisten palokuntien yhteiskunnallista hyötyä on arvioitu euromääräisesti ensimmäistä kertaa. Selvityksen mukaan yhteiskunta hyötyy vapaaehtoisten palokuntien toiminnasta 1,25 miljardia euroa joka vuosi. Hyöty tulee erityisesti pelastettujen ihmishenkien ja pelastetun omaisuuden arvosta.
Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arvioinnin toteutti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö yhdessä Sosped Keskuksen kanssa. Selvitys koskee vapaaehtoista ja sivutoimista palokuntatoimintaa, ei pelastuslaitoksia.
Vapaaehtoiset palokunnat tuottavat yhteiskunnalle hyötyä 1,25 miljardia euroa vuosittain.

Yksi palokunta tuottaa vuosittain 1,7 miljoonan euron hyödyn
Palokunnat vastaavat vuosittain noin 360 hengen pelastamisesta välittömästä hengenvaarasta. Ihmisten pelastamistehtävät muodostavat noin 58 prosenttia palokuntatoiminnan vuosittaisesta kokonaisarvosta. Ihmishengen arvona on käytetty Liikenneviraston 2,4 miljoonan euron arvoa menetettyä ihmishenkeä kohden.
Yhden vapaaehtoisen palokunnan osalta vuosikustannukset ovat selvityksen mukaan keskimäärin 146 000 euroa, ja yhdestä palokunnasta saatava hyöty yhteiskunnalle on 1,7 miljoonaa.
Selvityksen mukaan yksi palokuntatoimintaan sijoitettu euro tuottaa noin 11–14 euron hyödyn yhteiskunnalle.

Palokuntalaiset vaikuttavat satojentuhansien kotien turvallisuuteen
Selvityksen merkittäviä löydöksiä on palokuntalaisten arjen itsenäinen turvallisuustyö. Palokuntalaiset vaikuttavat 290 000 talouden turvallisuusosaamiseen vuosittain. Tämä ennaltaehkäisee kymmeniä asuntopaloja ja palovaaroja.
Palokunnat ja palokuntalaiset vahvistavat paikallisten yhteisöjen turvallisuusosaamista, tekevät turvallisuusviestintää ja kouluttavat turvallisuustaitoja. Lisäksi palokuntalaiset auttavat yksityishenkilöinä noin 1 600 onnettomuustilanteessa vuosittain, jolloin jatkohoidon tarve pienenee.
Nuorisotoiminta tarjoaa osallistujille yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä
Palokuntanuorisotoiminnan keskeiset vaikutukset liittyvät nuorten sosiaalisen pääoman ja turvallisuustaitojen vahvistumiseen sekä uusien ystävyyssuhteiden luomiseen. Selvityksessä arvioidaan, että palokuntatoiminta ennaltaehkäisee vuosittain noin 150 nuoren syrjäytymisen.
Palokuntatoiminnan merkityksellisyyttä lisäävät maksuttomuus ja palokuntien esiintyvyys myös niillä alueilla, joilla ei ole muita harrastusmahdollisuuksia.

Mikä on palokuntatoiminnan SROI-arviointi?
SROI tulee englanninkielisestä ilmauksesta Social Return on Investment. Sillä tarkoitetaan toiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten kustannusten ja hyötyjen vertailua. SROI-arvioinnissa selvitetään, mitä toimintaan sijoitettu euro tuottaa.
SROI-arviointeja on tehty kansainvälisesti satoja. Palokuntatoimintaan ja pelastustoimeen liittyviä arviointeja on tehty aikaisemmin ainakin Uudessa-Seelannissa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa.
Arvioinnin toteutus ja rahoitus
Palokuntatoiminnan SROI-arviointi on toteutettu eri tutkimusmenetelmiä ja aineistoja yhdistelemällä. Arvioinnin perustana olivat pelastustoimen tilastot, joiden tietoja on analysoitu olemassa olevien tutkimusten, arviointitiedon, työpajojen ja haastattelujen avulla.
Yli 550 palokuntatoimintaa tuntevaa henkilöä osallistui selvitykseen kyselyiden, haastatteluiden, työpajojen ja kohtaamisten kautta. Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.
Palokunnan arvon laskeminen
Hankkeen toisessa vaiheessa kehitettiin SROI-työkalu, jolla palokunta pystyy laskemaan oman toimintansa arvon. Hanke toteutettiin yhdessä Sosped Keskuksen kanssa ja hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.

Palokuntien vaikuttavuustyökalu
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on tuottanut Palokuntien alueellinen vaikuttavuustyökalu -hankkeen myötä SROI-tutkimuksessa käytettyjen laskelmien pohjalta työkalun, jonka avulla palokunnat voivat osoittaa oman toimintansa arvon.
Työkalu löytyy HAKAsta Tilastot-osiosta. Työkalun tarjoamaa tilastoraporttia pääsevät tarkastelemaan HAKAan kirjattu palokunnan pääkäyttäjä sekä koko palokunnan osastokäyttäjä.
Huom! Arvon mittaamisessa hyödynnetään HAKA-tilastoja. Jotta arvo näkyy oikein, on tärkeää, että palokunta huolehtii tilastojen ajantasaisuudesta HAKAssa.
Työkalun antamia tietoja voi hyödyntää omassa palokunnassa, palokunnan viestinnässä ja rekrytoinnissa sekä pelastuslaitoksen kanssa keskustellessa ja neuvotellessa. Aluksi arviot kannattaa käydä läpi yhdessä eri osastojen kanssa ja varmistaa, että ne pitävät paikkansa. Palokunnille on tuotettu täydennettävä viestintämateriaali tukemaan työkalun hyödyntämistä.
Viestintämateriaalin avulla palokunta voi esitellä omaa yhteiskunnallista arvoaan. Koulutusmateriaali ohjeistaa palokuntia viestintämateriaalin käyttöön.