Kipinä-työkalu
Nuoriso-osastojen toiminnan ja kehittämisen avuksi on kehitetty Kipinä-työkalu, jonka tavoitteena on kannustaa, haastaa, ohjata ja tukea osastoja kehittämään toimintaansa pitkällä aikajänteellä tavoitteellisesti.
Työkalun avulla palokunta:
- saa tärkeää palautetta omasta toiminnastaan
- löytää omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan
- tunnistaa nykytilanteensa ja kehittämiskohteita
- kehittyy tavoitteellisen toiminnan kautta

Sähköinen versio
Kipinä-työkalun sähköisen version voi täyttää alla olevasta linkistä. Vastaukset tallentuvat tietokantaan täysin anonyymeinä. Tiedoista nähdään pelastuslaitosalueittain mm. työkalun hyödyntämisen määrä sekä toiminnan laadun kehitys. Tietoja ei voi yhdistää yksittäisiin palokuntiin tai vastaajiin.
Täyttämisen voi tallentaa ja keskeyttää jokaisen kysymyksen jälkeen ja jatkaa samasta kohdasta myöhemmin uudestaan. Kun kaikkiin kohtiin on vastattu, esiin tulee yhteenveto, jonka voi tulostaa, tallentaa koneellesi tai lähettää omaan s-postiin.
Huomatkaa, että vastattuanne kaikkiin kohtiin, vastauksia ei enää voi muuttaa tai täyttää tiedostoa uudestaan. Siksi onkin tärkeää tallentaa yhteenveto koneelle tai tulostaa se, jotta osaston laadukkuuden kehitystä voi vertailla myöhemmin.

Tavoitetasot nostavat esille tärkeitä asioita
Työkalun ensimmäinen versio sisältää 28 erilaista arvioitavaa kohdetta, joille kullekin on asetettu neljä tavoitetasoa ja esimerkkikysymyksiä. Lisäksi työkalusta löytyy lopusta koontilomake, Kipinä-barometri. Työkalun avulla toimintaa voidaan arvioida, dokumentoida tulokset ja laatia niiden pohjalta kehittämissuunnitelma.
Tavoitetasoja on neljä:
- EDISTYNYT – toiminta ylittää valtakunnallisen tavoitetason, vahvuusalue
- KUNNOSSA – toiminta täyttää valtakunnallisen tavoitetason
- KEHITETTÄVÄÄ – toiminta täyttyy osittain, kehitysehdotus
- EI KUNNOSSA – toiminta ei täyty, tärkeä kehityskohde
Palokuntatoimikunta ja sen alainen harrastustyöryhmä ovat ottaneet tavoitteeksi, että jokaisen nuoriso-osaston olisi suositeltavaa pyrkiä KUNNOSSA-tasolle. Tällä tavoin pyritään vaikuttamaan ja ohjaamaan nuoriso-osastoja valtakunnallisella tasolla samaan suuntaan.

Monipuoliset käyttömahdollisuudet
Työkalun käyttö on vapaaehtoista eikä kaikkea kannata yrittää laittaa kuntoon yhden vuoden aikana. Tärkeintä on, että osastolla on halu ja "kipinä" arvioida, ja sitä kautta kehittää omaa toimintaansa.
Työkalun käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset:
- Nuoriso-osaston johtaja voi tehdä työkalun avulla arvioinnin itsenäisesti.
- Vaihtoehtoisesti arviointia voidaan tehdä laajemmin eli arviointiin voidaan ottaa palokunnasta mukaan esimerkiksi nuorten vanhempia, nuoria, palokunnan päällikkö, koulutuspäällikkö tai hallinnon jäseniä, esim. puheenjohtaja. Tällöin puhutaan sisäisestä auditoinnista.
- Halutessaan palokunta voi pyytää arviointiin mukaan myös naapuripalokunnasta kouluttajan/nuoriso-osaston johtajan tai liiton/valtakunnan tasolta kokeneita palokuntanuorisotyöntekijöitä, jolloin voidaan puhua ulkoisesta auditoinnista.
- Työkalua voi käyttää myös osittain, jolloin osasto valitsee arviointikriteeristöstä haluamansa painopistealueet, joihin työkalun avulla halutaan keskittyä.
- Kipinä-työkalua voidaan käyttää myös esimerkiksi osastonjohtajan vaihtamisen yhteydessä. Työkalu on korvaamaton apu myös sellaisessa palokunnassa, jossa ollaan perustamassa nuoriso-osastoa.
Palokunnat voivat hyödyntää Kipinä-työkalun tuloksia mm. toimintakertomuksen tai toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisessa.

Arvioinnissa oltava oikea ilmapiiri
On muistettava, että työkalun avulla arvioidaan toimintaa, ei ihmisiä. Luonteeltaan arviointitilaisuuden tulee olla keskusteleva ja ratkaisulähtöinen, ei kuulusteleva.
Arviointitilaisuus kannattaakin aloittaa sopimalla ja kirjaamalla näkyvälle paikalle yhteiset pelisäännöt, joita voivat olla muun muassa:
- jokaisella on oikeus sanoa oma mielipiteensä
- jokaisen mielipidettä arvostetaan, ei arvioida
- toisia kuunnellaan, ei keskeytetä
- luottamus säilyy arkaluontoisten asioiden noustessa esiin

Palautetta Kipinän toimivuudesta
Palautetta sekä kehitys- ja korjausideoita voi antaa suoraan palokuntatoimikunnan harrastustyöryhmän jäsenille ja/tai SPEKin palokuntapalveluiden kehittämispäällikölle tapahtumissa, puhelimella tai s-postilla:
Niko Ara
kehittämispäällikkö
040 482 0806
niko.ara@spek.fi