Kipinä-työkalu
"Mitä ei mittaa, sitä ei voi kehittää."
Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta on kehittänyt nuoriso-osastojen toiminnan ja kehittämisen avuksi Kipinä-työkalun. Sen tavoitteena on kannustaa, haastaa, ohjata ja tukea osastoja kehittämään toimintaansa pitkällä aikajänteellä tavoitteellisesti.
Työkalun avulla palokunta:
- saa tärkeää palautetta omasta toiminnastaan
- löytää omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan
- tunnistaa nykytilanteensa ja kehittämiskohteita
- kehittyy tavoitteellisen toiminnan kautta
Palokunta ja osasto voivat hyödyntää Kipinä-työkalun tuloksia mm. toimintakertomuksen tai toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisessa.
Tavoitetasot nostavat esille tärkeitä asioita
Työkalun ensimmäinen versio sisältää 28 erilaista arvioitavaa kohdetta, joille kullekin on asetettu neljä tavoitetasoa ja esimerkkikysymyksiä. Lisäksi työkalusta löytyy koontilomake lopusta, Kipinä-barometri. Työkalun avulla toimintaa voidaan arvioida, tulokset dokumentoida ja niiden pohjalta laatia kehittämissuunnitelma.
Tavoitetasoja on neljä.
- EDISTYNYT – toiminta ylittää valtakunnallisen tavoitetason, vahvuusalue
- KUNNOSSA – toiminta täyttää valtakunnallisen tavoitetason
- KEHITETTÄVÄÄ – toiminta täyttyy osittain, kehitysehdotus
- EI KUNNOSSA – toiminta ei täyty, tärkeä kehityskohde
Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta on ottanut tavoitteeksi, että jokaisen nuoriso-osaston olisi suositeltavaa pyrkiä KUNNOSSA-tasolle. Tällä tavoin toimikunta pyrkii vaikuttamaan ja ohjaamaan nuoriso-osastoja valtakunnallisella tasolla samaan suuntaan.
Monipuoliset käyttömahdollisuudet
Työkalun käyttö on vapaaehtoista eikä kaikkea kannata yrittää laittaa kuntoon yhden vuoden aikana. Tärkeintä on, että osastolla on halu ja "kipinä" arvioida ja sitä kautta kehittää omaa toimintaansa.
Työkalun käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset.
1) Nuoriso-osaston johtaja voi tehdä työkalun avulla arvioinnin itsenäisesti.
2) Vaihtoehtoisesti arviointia voidaan tehdä laajemmin eli arviointiin voidaan ottaa palokunnasta mukaan esimerkiksi nuorten vanhempia, nuoria, palokunnan päällikkö, koulutuspäällikkö tai hallinnon jäseniä, esim. puheenjohtaja. Tällöin puhutaan sisäisestä auditoinnista.
3) Halutessaan palokunta voi pyytää arviointiin mukaan myös naapuripalokunnasta kouluttajan / nuoriso-osaston johtajan tai liiton/valtakunnan tasolta kokeneita palokuntanuorisotyöntekijöitä, jolloin voidaan puhua ulkoisesta auditoinnista.
4) Työkalua voi käyttää myös osittain, jolloin osasto valitsee arviointikriteeristöstä haluamansa painopistealueet, joihin työkalun avulla halutaan keskittyä.
5) Kipinä-työkalua voidaan käyttää myös esimerkiksi osastonjohtajan vaihtamisen yhteydessä. Työkalu on korvaamaton apu myös sellaisessa palokunnassa, jossa ollaan perustamassa nuoriso-osastoa.
Arvioinnissa oltava oikea ilmapiiri
On muistettava, että työkalun avulla arvioidaan toimintaa, ei ihmisiä. Luonteeltaan arviointitilaisuuden tulee olla keskusteleva ja ratkaisulähtöinen, ei kuulusteleva. Mikäli keskusteluiden aikana nousee esiin jotain arkaluontoisia asioita, jokaisen on voitava luottaa toisiinsa.
Arviointitilaisuus kannattaakin aloittaa sopimalla ja kirjaamalla näkyvälle paikalle yhteiset pelisäännöt, joita voivat olla muun muassa:
- jokaisella on oikeus sanoa oma mielipiteensä
- jokaisen mielipidettä arvostetaan, ei arvioida
- toisia kuunnellaan, ei keskeytetä
- luottamus säilyy arkaluontoisten asioiden noustessa esiin
Sähköinen versio
Kipinä-työkalun sähköisen version voi täyttää sivun oikeassa laidassa olevasta linkistä. Vastaukset tallentuvat tietokantaan täysin anonyymeinä. Tiedoista nähdään pelastuslaitosalueittain mm. työkalun hyödyntämisen määrä sekä toiminnan laadun kehitys. Tietoja ei voi yhdistää yksittäisiin palokuntiin tai vastaajiin.
Täyttämisen voi tallentaa ja keskeyttää jokaisen kysymyksen jälkeen ja jatkaa samasta kohdasta myöhemmin uudestaan. Kun kaikkiin kohtiin on vastattu, esiin tulee yhteenveto, jonka voi tulostaa, tallentaa koneellesi tai lähettää omaan s-postiin.
Huomatkaa, että vastattuanne kaikkiin kohtiin, vastauksia ei enää voi muuttaa tai täyttää tiedostoa uudestaan. Siksi onkin tärkeää tallentaa yhteenveto koneelle tai tulostaa se, jotta osaston laadukkuuden kehitystä voi vertailla myöhemmin.
Palautetta Kipinän toimivuudesta!
Palautetta sekä kehitys- ja korjausideoita voi antaa suoraan valtakunnallisen nuorisotyötoimikunnan jäsenille ja/tai SPEKin nuorisotyön asiantuntijalle tapahtumissa, puhelimella tai s-postilla. Kipinä-työkalusta voi käydä myös keskustelua oheisen linkin kautta EduSPEKissä. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta seuraa keskustelupalstaa, kommentoi tarvittaessa ja ottaa kehitysehdotukset huomioon.
Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta omistaa Kipinä-työkalun ja on sitoutunut kehittämään sitä. Tarvittaessa lisämateriaalia tuotetaan ja työkalua laajennetaan. Tämä on ensimmäinen versio työkalusta ja kehitystyö jatkuu. Kriteereitä tarvittaessa pohditaan uudestaan tai tarkennetaan. Uusiakin kriteereitä luodaan, jos jotain oleellista on jäänyt uupumaan.