Turvallinen palokuntatoiminta
Olemme koostaneet palokunnille materiaalia ja keinoja kaikille turvallisen ja avoimen palokuntatoiminnan järjestämiseksi ja jokaisen palokuntalaisen turvallisuuden takaamiseksi. Ohjeistamme kaikkia palokuntia pitämään aiheesta viikkoharjoituksen, jossa käydään yhdessä läpi ohjeet kaikille turvallisen ja mielekkään toiminnan takaamiseksi sekä varmistetaan, että kaikki palokunnan jäsenet tietävät palokunnan vastuuhenkilöt: päällikön, varapäällikön ja osastonjohtajat.
Muistilista palokunnille
-
Palokunnalla tulee olla selkeät säännöt ja valmiit toimintamallit epäasialliseen käytökseen, kuten kiusaamiseen, syrjintään tai häirintään, puuttumiseen ja tilanteiden käsittelyyn.
-
Kaikkien tulee sitoutua yhteisiin sääntöihin ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Voitte hyödyntää SPEKin tuottamaa Tehdään yhdessä palokunta, jossa kaikkien on hyvä olla -julistetta, jonka kaikki palokuntalaiset allekirjoittavat. Juliste asetetaan näkyville palokunnan seinälle.
-
Palokuntalaisten tulee olla tietoisia vastuuhenkilöistä, joille voi ilmoittaa epäasiallisesta kohtelusta (esim. päällikkö tai osastonjohtaja).
-
Suosittelemme palokuntia nimeämään joukostaan 1–2 turvahenkilöä, joiden kanssa epäasiallisesta kohtelusta voi keskustella matalalla kynnyksellä.
-
Puhukaa avoimesti epäasiallisesta käytöksestä, kuten kiusaamisesta, häirinnästä ja syrjinnästä, sillä avoimuus lisää luottamusta.
-
Suosittelemme tekemään tasaisin väliajoin kyselyn palokuntalaisten tyytyväisyydestä, jolloin voitte nähdä millä tolalla toimintanne on ja puuttua ajoissa mahdollisiin epäkohtiin.
Nuoriso-osastojen turvallinen toiminta
Annamme vahvan suosituksen, että palokunnat suosivat tiimityötä, kun toimitaan alaikäisten kanssa. Palokuntien tulee pyrkiä siihen, että alaikäisten kanssa toimiessa on aina vähintään kaksi täysi-ikäistä esimerkiksi ohjaamassa harrasteryhmiä tai leirien yövahteina. Tällä pyritään takaamaan turvalliset olosuhteet kaikille toimintaan osallistuville, niin nuoriso-osastossa harrastaville lapsille ja nuorille kuin ohjaajille itselleen.
Palokunnissa on hyvä keskustella nuorten kanssa lakiin kirjatuista suojaikärajoista. Esimerkiksi kouluttajan rooliin siirtynyt 18-vuotias on valta-asemassa alaikäiseen, jolloin 16 vuoden suojaikäraja ei päde. Nuorten Exit -sivustolta löydät lisätietoa suojaikärajoista.
Rikostaustan selvittäminen
Vuonna 2014 on tullut voimaan laki, joka antaa vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle mahdollisuuden tietyin edellytyksin selvittää rikostausta vapaaehtoisilta, jotka toimivat lasten kanssa.
Annamme palokuntayhdistyksille vahvan suosituksen lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä. Tiedot haetuista rikostaustaotteista syötetään palokuntien yhteiseen hallintakanta HAKAan.
Toimintaohje vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä
Nuoriso-, liikunta- ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestöt Allianssi, Valo ja SOSTE sekä kulttuurialan toimijoita edustavan Taiteen edistämisen keskus Taike ovat yhdessä tuottaneet yhdistyksille toimintaohjeen vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä.
Ohje tulee lukea jokaisessa palokuntayhdistyksessä huolellisesti. Toiminnan järjestäjät, kuten palokuntayhdistys tai pelastusalan järjestö, voivat käyttää ohjetta tai laatia sen pohjalta omia, toimintaansa sopivia toimintaohjeita tai -malleja.
Toimintaohjeen tarkoituksena on varmistaa ja edistää lasten turvallisuutta vapaaehtoistoiminnassa.
Palokuntanuorisotoiminnan erityistilanteet
Palokuntanuorisotoiminnan kouluttajille ja ohjaajille on laadittu Palokuntanuorisotoiminnan erityistilanteet -opas, joka antaa käytännön vinkkejä ei-toivottujen tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja ratkaisemiseen.
Oppaassa kuvaillaan erilaisia lasten ja nuorten elämän haasteita sekä annetaan neuvoja, kuinka auttaa näissä haasteissa.
Oppaassa käsiteltyjä aiheita ovat esimerkiksi
- sääntöjen rikkominen
- kiusaaminen
- aggressiivinen käytös ja väkivaltatilanteet
- häirintä ja seksuaalinen hyväksikäyttö
- surun kohtaaminen
- käytöksen ja oppimisen haasteet.
Turvahenkilöt
Olemme nimenneet SPEKin palokuntapalveluista kolme turvahenkilöä, jotka tarjoavat tukea kiusaamista, häirintää, syrjintää tai muuta epäasiallista kohtelua kohdanneille. Yhteydenotot ovat täysin luottamuksellisia.
Heli Kari
040 7335 448
heli.kari@spek.fi
Niko Ara
040 482 0806
niko.ara@spek.fi
Outi Kunnamo
040 355 4477
outi.kunnamo@spek.fi
Sanasto
Suosittelemme pelastusliittoja ja palokuntia ottamaan toiminnassaan käyttöön turvallisemman tilan periaatteet, jotka mahdollistavat sen, että jokainen toimintaan osallistuva kokee olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi. Olemme tuottaneet "Tehdään yhdessä palokunta, jossa kaikkien on hyvä olla!" -julisteen, joka on tarkoitus käydä palokunnassa läpi ja allekirjoittaa yhdessä. Kaikki hyötyvät turvallisemmasta ja avoimemmasta toimintakulttuurista, joten ollaan ylpeitä palokuntalaisia – inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti.
Suosittelemme pelastusliittoja ja palokuntia nimeämään joukostaan 1–2 henkilöä, joiden kanssa epäasiallisesta kohtelusta voi keskustella matalalla kynnyksellä. Tällaisten turva- tai tukihenkilöiden kautta pyritään madaltamaan kynnystä ilmoittaa yhteisössä tapahtuvasta kiusaamisesta, häirinnästä, syrjinnästä tai muusta epäasiallisesta kohtelusta.
Epäasiallinen kohtelu voi täyttää myös häirinnän tunnusmerkit. Häirintää on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan sellainen epäasiallinen kohtelu, josta voi olla vaaraa tai haittaa yksilön turvallisuudelle tai terveydelle.
Tasa-arvolaissa määritellään ja kielletään luonteeltaan seksuaalinen tai sukupuoleen perustuva häirintä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään ikään, uskontoon, vakaumukseen, terveydentilaan, etniseen alkuperään ja vammaisuuteen perustuva häirintä.
Tasa-arvovaltuutetun sivuilla sanotaan, että seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä ja sukupuoleen perustuvalla häirinnällä henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista. Molemmilla häirinnän muodoilla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
On tärkeää ymmärtää, mitä epäasiallisella kohtelulla tarkoitetaan, jotta voimme tunnistaa sen, kehittyä, korjata toimintaa ja varmistaa kaikille turvallisen toimintaympäristön.
Työturvallisuuskeskuksen sivuilla määritellään epäasiallinen kohtelu seuraavasti:
Epäasiallinen kohtelu voi ilmetä esimerkiksi
- kiusaamisena (kts. myös Työterveyslaitoksen sivuilta tietoa työpaikkakiusaamisesta)
- laiminlyönteinä
- vähättelynä tai sivuuttamisena
- eristämisenä
- henkilön yksilöllisten ominaisuuksien, luonteenpiirteiden tai yksityiselämän mustamaalaamisena
- uhkailuna
- työnjohtovallan ylityksinä tai nöyryyttävänä kohteluna
- sovittujen ehtojen yksipuolisena muuttamisena
- syrjimisenä tai suosimisena.
Epäasiallinen kohtelu voi liittyä henkilöön tai työhön. Se on usein järjestelmällistä ja jatkuvaa, mutta yksittäisiä, lievempiäkin tekoja voidaan pitää epäasiallisena kohteluna. Epäasiallinen kohtelu voi olla sanallista tai sanatonta. Se voi ilmetä eleinä tai ilmeinä.
Epäasiallinen kohtelu ei ole
- työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia toimia
- työhön liittyvää normaalia päätöksentekoa tai erilaisten tulkintojen käsittelyä
- tehtäviin tai työhön liittyvien ongelmien käsittelyä työyhteisön jäsenten kesken
- perusteltua kurinpitoa
- työntekijän ohjaamista työterveyshuollon piiriin.
