Palokuntatoiminnan käsitteitä
Henkilöitä
Palokunnan koulutuspäällikkö
- Henkilö, joka laatii palokunnalle viikkoharjoitusten puolivuotissuunnitelman, johon hän valitsee koulutusaiheet ja viikkoharjoituskouluttajat.
Palokunnan viikkoharjoituskouluttaja (VHK)
- Henkilö, jonka vastuulla on viikkoharjoituksen kouluttaminen. Usein palokunnassa viikkoharjoituskouluttajana toimii koulutettu yksikönjohtaja/ryhmänjohtaja, mutta myös kokeneet hälytysosaston jäsenet toimivat viikkoharjoituskouluttajina.
Alueellinen koulutuspäällikkö (AKP)
- Henkilö, joka toimii omalla 22 pelastustoimen alueella ja joka vastaa alueen palokuntien koulutuspäälliköiden ohjauksesta. Alueellisia koulutuspäälliköitä ei vielä ole, vaan verkosto rakennettaisiin hankkeen avulla.
Sivutoiminen palokuntalainen
- Henkilö, joka on solminut henkilökohtaisen sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa hälytystehtävien suorittamiseksi tietystä palokunnasta. Henkilö saa korvausta sekä harjoituksista että hälytyksistä.
Vapaaehtoinen palokuntalainen
- Henkilö, joka on vapaaehtoisen palokunnan jäsen ja jolla ei ole henkilökohtaista sopimusta pelastuslaitokseen, vaan palokuntayhdistykseen. Henkilö voi tehdä hälytystehtäviä kokonaan ilman korvausta tai saada korvausta joko hälytyksistä tai harjoituksista tai molemmista.
Palokunta ja organisaatiot
Palokunta
- Pelastustoimen tehtäviä varten varustettu järjestäytynyttä apua antava yhteisö, jonka henkilöstö on saanut koulutuksen tehtäviinsä.
Hälytysosasto
- Palokunnan henkilöistä muodostettu joukko, joka suorittaa pelastustoimen hälytystehtäviä.
Yksikkö
- Yksikkö koostuu pelastusajoneuvosta, ajoneuvoon sijoitetusta kalustosta ja henkilöstöstä.
Palokuntasopimus
- Sopimus, jonka vapaaehtoinen palokuntayhdistys tai työpaikkapalokunta tekee alueen pelastustoimen kanssa säädösten mukaisten palokunnan toimialaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta sopimuspalokuntana.
- Alueen pelastustoimen pää- ja sivutoimisten palokuntien muodostama verkosto. Pelastuslaitoksia on valtakunnassa 22.
- Pelastusliitot (13) tuottavat pelastustoimen koulutuksia ja kehittävät oman alueensa turvallisuutta. Pääsääntöisesti kaikki Suomen palokunnat ovat pelastusliiton jäseniä.
Sivutoiminen (puolivakinainen) palokunta
- Palokunta, jonka henkilökunta on osittain päätoimista ja osittain sivutoimista ja jonka ensitoimintaan tarvittava osa voi heti hälytyksen saatuaan lähteä tapahtumapaikalle.
Sopimushenkilöstö
- Pelastuslaissa käytetyn määritelmän mukaan vapaaehtoisista ja sivutoimisista henkilöistä koostuva joukko, jotka ovat palokuntien hälytysosastojen jäseniä.
Sopimuspalokunta
- Alueen pelastustoimen kanssa pelastustoimeen kuuluvien tehtävien hoidosta sopimuksen tehnyt palokunta. Sopimuspalokunta voi olla VPK, TPK, työpaikkapalokunta, sotilaspalokunta tai sivutoiminen palokunta.
Sotilaspalokunta
- Varuskunnan tai puolustusvoimien varikon tai muun toimipisteen henkilöstöstä koottu palokunta. Voi toimia myös sopimuspalokuntana.
Teollisuuspalokunta (TPK)
- Teollisuuslaitoksen yhteydessä toimiva palokunta, jonka ensisijaisena tehtävänä on turvata omaa tuotantolaitosta. Voi toimia myös sopimuspalokuntana.
Työpaikkapalokunta
- Työpaikkapalokunta on palokunta, jonka henkilöstö osallistuu lähinnä oman työpaikkansa pelastustoimen tehtäviin. Voi toimia sopimuspalokuntana.
Vapaaehtoinen palokunta (VPK)
- Palokuntatoimintaa varten perustettu yhdistys. Vapaaehtoinen palokunta voi solmia alueen pelastustoimen kanssa palokuntasopimuksen. Vapaaehtoinen palokunta voi olla jakautunut osastoiksi, kuten hälytysosasto, palokuntanaisosasto, palokuntanuoriso-osasto, väestönsuojeluosasto, järjestö- tai tukiosasto, ym.
Harjoittelu ja koulutus
Palokunnan viikkoharjoitus
- Viikoittain toistuva noin kahden tunnin oppitunti, harjoitustunti tai niiden yhdistelmä, jonka koulutusvastuussa on palokunnan viikkoharjoituskouluttaja.
Viikkoharjoitussuunnitelma
- Viikkoharjoituskouluttajan laatima suunnitelma viikkoharjoituksen kouluttamiseen.
- SPEKin ylläpitämä internetsivusto, jossa on valmiita viikkoharjoitussuunnitelmia.
Viikkoharjoitusten kausisuunnitelma
- Palokunnan koulutuspäällikön puolivuosittain laatima suunnitelma, jossa on kuvattu kunkin viikkoharjoituksen aika, paikka, viikkoharjoituskouluttaja ja harjoituksen kesto. Kausisuunnitelman hyväksyy (riippuen pelastustoimialueen käytännöstä) joko pelastusviranomainen, palokunnan hallitus, päällystö tai palokunnan yleinen kokous.
- Pelastusopiston marraskuussa 2023 laatima sopimushenkilöstön opetussuunnitelma.
SPEKin opetussuunnitelma
- Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma käsitti 30 kurssia, joihin SPEK on laatinut myös koulutusmateriaalin. Pelastusopisto on hyväksynyt opetussuunnitelman vuonna 2013. Opetussuunnitelma on vielä osittain käytössä niiden kurssien osalta, joihin Pelastusopisto ei ole vielä luonut koulutusmateriaalia.
Sopimushenkilöstön koulutusvaatimus
- Pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta sekä sopimuspalokuntaan tai muuhun sopimuksen tehneeseen yhteisöön kuuluvalta henkilöltä vaaditaan Pelastusopiston opetussuunnitelman mukainen koulutus (Pelastuslaki 57§).
Muita käsitteitä
Palokunnan hälytysprofiili
- Palokunnan hälytyksistä muodostettu profiili, jossa on eritelty pelastustoimen (ERICAssa olevat) 19 onnettomuustyypin eri hälytystehtävät. Tiedot hälytysprofiiliin kerätään HAKAsta.
Palokunnan osaamisprofiili
- Hälytysprofiilista johdetaan palokunnan osaamisprofiili. Palokunnan osaamisprofiili vastaa palokunnan todellisia osaamistarpeita. Palokunnan osaamisprofiili kuvaa palokunnan moninaiset osaamistarpeet ja mahdollistaa näin myös yksilöllisten oppimispolkujen rakentamisen. Osaamisprofiilien perusteella palokuntien koulutuspäälliköt ohjaavat palokunnassa tapahtuvaa viikkoharjoitustoimintaa.
Henkilön osaamisprofiili
- Hälytysosaston henkilön oma sekä palokunnan päällystön näkemys siitä, mitä henkilö osaa. Osaamisprofiilin myötä henkilölle muodostetaan oma osaamispolku.
Yksikön ominaisuus
- Hälytystehtävään hälytetyn yksikön (henkilöstö + kalusto) henkilöstön osaaminen ja suorituskyky. Yksikön ominaisuus vaikuttaa ERICAssa yksikön hälyttämiseen.
- Toimintaohjelma antaa toimenpidesuosituksia palokuntatoiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi.
- Toimintaohjelma sisältää nykytilan kuvauksen ja tavoitteet tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi pelastustoimessa.
- Hätäkeskuslaitoksen ja turvallisuusviranomaisten yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta Hätäkeskuslaitos voi vastaanottaa hätäilmoituksia ja välittää tehtäviä viranomaisille ja palokunnille.
- Turvallisuusosaamisen hallinnointikanta, joka toimii palokuntien jäsenrekisterinä ja hälytys-, koulutus-, pätevyys- ja osaamistietojen rekisterinä.
