Uutiset

Uutiset

Julkaistu 25.02.2021

Poikkeamislaki ja yhdistysten sääntömääräiset kokoukset lyhyesti

Väliaikaisen lain mukaisesti yhdistykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön vuosikokouksissaan kesäkuun 2021 loppuun asti, vaikka sitä ei ole sallittu yhteisön säännöissä.

Eduskunta on hyväksynyt väliaikaisen sääntelyn, jotta mm. yhdistysten kokoukset voidaan järjestää Covid-19 epidemian leviämisen rajoittamiseksi annetuista kokoontumisrajoituksista huolimatta ja terveydensuojelutarpeiden mukaisesti. Poikkeamislain tarkoituksena on turvata yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyys ja turvallisuus koronaepidemian aikana. Alunperin poikkeamislaki oli voimassa ajalla 1.5.-30.9.2020. Väliaikaisen lain voimassaoloa on jatkettu 30.6.2021 asti. Lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa. Väliaikaisessa laissa ei sallita kokousten lykkäämistä yli yhdistyslakiin tai yhteisön sääntöihin perustuvan määräajan yli.

Yhteenveto ja suositukset lyhyesti

Sääntömääräisen kokouksen pitäminen etäkokouksena.

  • Etäosallistuminen on aina vaihtoehtoinen, ei ainoa osallistumistapa.
  • Yhdistyksen kokouksella on oltava virallisesti aika ja paikka, johon jäsenet voivat tulla päätösvaltaa käyttämään. Käytännössä paikan päällä voivat olla esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Annetaan periaatteessa mahdollisuus osallistumiseen paikan päällä mutta käytännössä sovitaan, että toteutetaan etänä turvallisuuteen vedoten.
  • Etäosallistuminen on mahdollista vain, jos se on mainittu yhdistyksen säännöissä. 
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen, vaikkei sitä olisi erikseen yhdistyksen säännöissä mainittu. Vaihtoehtoinen osallistuminen vaikka postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen välityksellä. Ei tarvitse olla tätä varten hyväksyttyä äänestys- ja vaalijärjestystä yhdistyksen säännöissä. 
  • Hallitus voi päättää, että etäkokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.

Yksimielinen päätöksenteko ilman kokousta 

  • Jäsenet voivat yksimielisinä päättää yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta ilman kokousta. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on allekirjoitettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään. 
  • Voidaan toteuttaa vaikka sähköpostilla tai postitse. Vaatii kaikkien jäsenten myötävaikutusta. Päätös voidaan allekirjoittaa myöhemmin.

Etäkokousten osalta huomioitavaa:

  • Pitäisi pystyä järjestämään tasavertainen mahdollisuus toteuttaa jäsenoikeuksia myös etäkokouksessa. Tästä syystä etäosallistuminen vain vaihtoehtoinen osallistumistapa.
  • Osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus on voitava selvittää tavallisessa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. 
  • Äänestyksiin on syytä varautua etukäteen. Vaalisalaisuuden takia voi olla toistaiseksi varminta lykätä henkilövalinnat myöhemmäksi. 
  • Jäseninä voi olla henkilöitä, joilla on haasteita digilaitteiden käyttöön liittyen. Avustajalle ei ole mitään estettä (digiavustaja).
  • Poikkeamislain nojalla yhdistyksen hallitus voi sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä valtakirjalla yhdistyksen kokouksessa (joko paikan päällä tai digitaalisesti). Tästä on oltava maininta kokouskutsussa. 
  • Poikkeamislain mahdollistamat etäyhteys- ja asiamiesjärjestelyt valtakirjalla ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti. Tämän jälkeen pidettävissä kokouksissa etäyhteysjärjestelyt ovat mahdollisia vain, jos yhdistyksen säännöt ne sallivat.

Kysymyksiä ja vastauksia mahdollisiin ongelmakohtiin liittyen:

Entä jos kevätkokouksessa oli tarkoitus valita puheenjohtaja ja hallituksen jäseniä? 

  • Yhdistyksellä on oltava hallitus kaikissa tilanteissa eikä kokouksen siirtämisestä myöhemmäksi saa koitua vahinkoa edes poikkeustilanteessa. 
  • Jos uutta kokousta ja henkilövalintoja ei ole saatu järjestettyä niin väistyvä hallitus on edelleen toimivaltainen. Silloin toimivalta rajoittuu tavanomaiseen toimintaan liittyvään keskeiseen päätöksentekoon. 

Miten toimitaan jäsenmaksujen osalta?

  • Monessa yhdistyksessä jäsenmaksut vahvistetaan vuosittain yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen toiminta saattaa vaarantua ilman jäsenmaksuja ja tästä syystä useat yhdistykset ovat jatkaneet edellisenä vuonna vahvistetun jäsenmaksun perimistä poikkeusoloihin vedoten ilmoituksella, että maksut vahvistetaan myöhemmin. 
  • Toisaalta suosituksena, että jäsenmaksun maksamatta jättämisestä ei pitäisi tulla perintätoimia tai erottamista poikkeustilanteessa.

Entä jos tulee erimielisyyksiä kokouksen lykkäämisestä tai poikkeusolojen aikana tehdyistä päätöksistä?

  • Jäsenten esitettävä vaatimus yhdistyksen ylimääräisen kokouksen pitämisestä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle. (ks. tarkemmin YhdL 20.2 §)
  • Sääntöjen vastaisesta kokouksesta tai päätöksestä voi valittaa moitekanteella (YhdL 32 §). Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä on pidettävä pätevänä.

Lähteet ja lisätietoja:

Artikkeli on alunperin julkaistu 4.5.2020 ja päivitetty 13.10.2020, 25.2.2021.

Uusimmat