Julkaistu 11.05.2023
Hälytysmuonitusseminaari kokosi yhteen jopa 100 aiheesta kiinnostunutta
SPEK järjesti lauantaina 6.5. Jyväskylän messu- ja kongressikeskus Paviljongissa Hälytysmuonitusseminaarin. Seminaariin osallistui sata innokasta hälytysmuonitusta tekevää tai sen aloittamista suunnittelevaa henkilöä 40 eri taholta.
Seminaari alkoi SPEKin palokuntien palvelutoiminnan kehittämispäällikkö Markku Savolaisen avaussanoilla, jonka jälkeen hälytysmuonitustoiminnan kehittäjä Marika Metsä-Tokila Kalannin VPK:sta kertoi hälytysmuonituksen työturvallisuudesta.
Marika painotti esityksessään hygieniaa, jätehuoltoa ja varusteita, joita oli myös mallina paikan päällä. Hälytysmuonitustehtävät edellyttävät harjoittelua, jota on hyvä tehdä yhdessä palokunnan muiden osastojen kanssa. Lopuksi Marika pohti hälytysmuonituksen tulevaisuutta, jossa pelastuslaitoksilla voisi olla yhtenevämpiä käytäntöjä työturvallisuudesta, ohjeistuksesta ja kalustosta.
Mahdollisuus tutustua hälytysmuonituskalustoon
Jyväskylän VPK:n Jenna Lahti ja Niina Ruuska-Halinen, Vaaralan VPK:n Jyri Sivonen ja Kaarlelan VPK:n Teemu Herlevi esittelivät seminaarissa kolme erilaista hälytysmuonituskonseptia. Jyväskylän ja Kaarlelan konseptit ovat perinteiset muonituskärryt, vaikkakin erilaiset varustelultaan. Vaaralan konsepti on kevyempi ja suunniteltu lähinnä oman joukon tai enintään 20 henkilön muonittamiseen ruuhka-Suomessa.
Ruokailun ajaksi seminaarin osallistujat jaettiin kahteen ryhmään: toinen puoli siirtyi syömään ja toiset 50 henkilöä tutustuivat pihalla Kaarlelan VPK:n ja Jyväskylän VPK:n muonituskalustoon.
Oppeja maastopalojen hälytysmuonituksesta
Iltapäivän osuus alkoi Pyhärannan maastopalon opeilla, joita avasi kuulijoille Marika Metsä-Tokila. Tärkeimpinä esille nousivat kolmivuorotyö, riittävä määrä muonittajia sekä muiden vapaaehtoisten toimijoiden apu. Esimerkiksi Facebookin kautta tilannepaikalle saatiin kansalaisilta lahjoituksia, kuten hanallisia mehukannuja.
Iltapäiväkahvin jälkeen Ylivieskan VPK:n Sari Pelttari kertoi oppeja Kalajoen maastopalosta, jossa muonitettavia oli yhteensä noin 1 000 henkilöä kaikista Suomen pelastuslaitoksista. Enimmillään paikalla oli yhtä aikaa 265 henkilöä.
Erityisen hyvin toimivat muonittajien määrä ja yhteisöllisyys, majoitus Sievin paloasemalla sekä välipalapussien tekeminen sammuttajille. Kehitettäviksi kohteiksi Sari nosti kuormituksen jakamisen, raporttien teon seuraavana vuoroon tuleville sekä tiedonkulun kokonaisuudessaan.
Seminaarin osallistujat tulivat eri puolilta Suomea
Päivän päätteeksi seminaarin osallistujajoukko jakaantui neljän hengen ryhmiin pohtimaan hälytysmuonitukseen liittyviä aiheita, kuten ryhmän toimintaa, ruoan tekoa, kalustoa ja kuljetusta. Loppukeskustelun jälkeen seminaariväki hajaantui kotimatkalle kohti Lappia ja Pohjois-Karjalaa sekä Kaakkois-, Länsi- ja Etelä-Suomea.
Runsaan osallistujamäärän ja alustavan palautteen ansiosta SPEK pyrkii järjestämään vastaavan seminaarin myös vuonna 2024.
