Julkaistu 01.09.2025

Tulevaisuuden pelastustoiminnan edellytyksenä vapaaehtoisten palokuntalaisten riittävä määrä

Sopimuspalokunnat ovat tärkeitä lähialueen turvallisuudelle, mutta myös koko Suomen pelastustoimelle. Sopimuspalokuntien merkityksestä muistuttaa 1.–7.9.2025 vietettävä valtakunnallinen Sopimuspalokuntaviikko. Uusia palokuntalaisia tarvitaan, jotta palokunnat pysyvät elinvoimaisina ja koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata. Viikon aikana palokunnat esittelevät toimintaansa ja rekrytoivat uusia jäseniä.

Suomessa on noin 700 sopimuspalokuntaa. Niiden hälytysosastojen noin 15 000 jäsentä osallistuu vuosittain lähes puoleen kaikista hälytystehtävistä. Sopimuspalokuntia löytyy lähes koko Suomesta, niin pieniltä paikkakunnilta kuin suurista kaupungeista. Harvemmin asutuilla seuduilla sopimuspalokuntalaisten rooli kasvaa, sillä he ovat mukana jopa 90 prosentissa tehtävistä.  

Sopimuspalokunnat osallistuvat pelastustehtäviin sekä yhdessä pelastuslaitosten kanssa että itsenäisesti.    

– Käytännössä pelastustoimintaan osallistuvista jopa neljä viidestä on Suomessa sopimuspelastajia, ja arvion mukaan he pelastavat ihmishengen lähes joka päivä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Niko Ara tiivistää.   

Tällä viikolla vietettävä valtakunnallinen Sopimuspalokuntaviikko muistuttaa, että vapaaehtoiset palokunnat ovat välttämättömiä suomalaiselle pelastustoimelle. Lisäksi palokuntalaiset vaikuttavat Suomessa vuosittain lähes 300 000 kotitalouden turvallisuusosaamiseen koulutusten ja muun turvallisuusviestinnän kautta, auttaen siten ehkäisemään kymmeniä asuntopaloja ja palovaaroja. 

– Lisää palokuntalaisia kuitenkin tarvitaan, jotta vapaaehtoiset palokunnat pysyvät elinvoimaisina ja koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata, Ara sanoo. 

Rekrytointitarvetta selvitettiin kyselyllä 

Vapaaehtoisten palokuntien rekrytointitarpeita selvitettiin kevään ja kesän aikana Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselyllä. Kyselyyn vastasi 133 palokuntaa*. Kyselyn perusteella rekrytointitarvetta ja toisaalta myös resursseja uusien palokuntalaisten vastaanottamiseksi on lähes jokaiseen palokunnan rooliin. 

Kyselyyn vastanneilla palokunnilla on tarvetta etenkin uusista sopimuspelastajista eli pelastustehtäviin osallistuvista henkilöistä. Palokunnat ilmoittivat tarvitsevansa 576 uutta sopimuspelastajaa. Lisäksi kyselyssä korostuivat palokuntanuorten ja tuki- ja naistoiminnan rekrytointitarpeet. Kyselyyn vastanneisiin palokuntiin tarvittaisiin 746 uutta palokuntanuorta ja 523 tuki- ja naistoiminnan jäsentä. 

Kyselyllä selvitettiin myös vapaaehtoisten palokuntien resursseja vastaanottaa uusia palokuntalaisia toimintaan. Vastausten perusteella palokunnilla on yleisesti hyvät resurssit rekrytoida uusia jäseniä kaikkiin palokunnan rooleihin ilmoitettuun rekrytointitarpeeseen nähden. 

SPEKin palokuntapalvelut kiersi kevään ja kesän aikana eri puolilla Suomea keskustelemassa pelastusliittojen ja pelastuslaitosten kanssa rekrytointikyselyn tuloksista. Tapaamisten tarkoituksena oli tuoda kyselyn avulla kerätty tieto alueellisten pelastusliittojen ja -laitosten pohdittavaksi ja hyödynnettäväksi. 

– Resursseihin vaikuttaa kuitenkin myös alueen kokonaistilanne. Esimerkiksi palokuntalaisten kouluttaminen ja hälytystoiminnan puolella vaikkapa kuntotestit eivät ole riippuvaisia yksin palokuntien omasta toiminnasta, Ara pohtii. 

– Ei riitä, että uusi palokuntalainen saadaan kiinnostumaan toiminnasta, vaan hänet pitää saada pysymään mukana toiminnassa. Tässä avainroolissa ovat perehdyttäminen ja koulutusputkeen pääsy, etenkin hälytystoiminnasta kiinnostuneilla, jatkaa Ara. 

Tarjolla tukea palokuntien rekrytointeihin 

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on luonut runsaasti palokuntien rekrytointia tukevaa materiaalia, kuten palokuntatoiminnan esitteitä ja perehdytysmateriaalia, jota palokunnat voivat vapaasti hyödyntää toiminnassaan. Lisäksi Sopimuspalokuntaviikkoa varten on luotu valmiita rekrytointikonsepteja palokunnille. 

– On ensiarvoisen tärkeää, että vapaaehtoisten palokuntien rekrytointeja tuetaan. Pelastusalan keskusjärjestönä olemme osaltamme pyrkineet tuottamaan monipuolista materiaalia palokuntien vapaasti hyödynnettäväksi, Ara sanoo. 

– Viime kädessä rekrytointi on kuitenkin palokunnan omalla vastuulla. Tämä korostuu etenkin yhdistyspohjaisissa palokunnissa, muistuttaa Ara.  

Vaikka palokunnat voivat tehdä rekrytoinnissa yhteistyötä niin alueensa pelastuslaitoksen kuin pelastusliitonkin kanssa, tekevät palokunnat kuitenkin itse päätöksen siitä, mihin rooleihin ja milloin rekrytoidaan. 

– Tässä valmiit materiaalit helpottavat, mutta omiakin saa totta kai käyttää ja luoda. Tärkeintä on, että rekrytoitaessa käy ilmi millaiseen toimintaan palokunta uusia jäseniä rekrytoi, mitä uudelta jäseneltä vaaditaan ja mitä palokuntatoiminta antaa vastineeksi. Pelkkä ”haemme uusia jäseniä” ei riitä, vaan toimintaa täytyy avata laajemmin kansalaisille, Ara toteaa. 

Sosiaalisessa mediassa Sopimuspalokuntaviikon tapahtumia voi seurata aihetunnisteella #sopimuspalokuntaviikko.   

Sopimuspalokuntaviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Lisätiedot löytyvät osoitteesta palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko.  
* Sopimuspalokuntaviikon-sivulta löydät myös rekrytointitarvekyselyn tulokset, joihin uutisessa viitataan.