Uutiset

Uutiset

Palokuntalaiset poseeraavat palokuntien lippujen kanssa

Julkaistu 19.06.2024

Yleisessä palokuntalaiskokouksessa katsottiin tulevaan

Lähes 100 palokuntalaista osallistui lauantaina 15.6.2024 Riihimäellä pidettyyn Yleiseen palokuntalaiskokoukseen, jossa pohdittiin palokuntien tulevaisuutta ja sitä, kuinka palokuntia aktivoidaan kehittämään toimintaansa veto- ja pitovoiman turvaamiseksi.

Yleinen palokuntalaiskokous pidettiin lauantaina 15.6.2024 Riihimäellä. Kokous oli järjestyksessään 30:s. Perinteiseen tapaan kokouspäivä avattiin palokuntalaisten paraatilla, johon osallistui lähes 100 palokuntalaista.

Paraatin jälkeen kokoonnuttiin Riihimäen Urheilutalolle Yleiseen palokuntalaiskokoukseen. Tärkeimpiä teemoja tänä vuonna olivat Yleiseen palokuntalaiskokoukseen kootun nuorten työryhmän esittelemä visio tulevaisuuden palokunnasta sekä äänestyksen kautta muodostetut palokuntien yhteiset laatumittarit.

– Kokouspäivästä jäi hyvä tunnelma. Palokuntalaisten esittämät puheenvuorot olivat hyviä ja niissä tuli konkreettisia ehdotuksia. Lisäksi haluan sanoa, että päivän helmi oli ehdottomasti nuorten työryhmän esitys puheenvuoroineen, palokuntatoimikunnan puheenjohtaja Kai Vainio summaa päivää.

Kehittämispäällikkö Niko Ara on samoilla linjoilla. Lisäksi hän kiittelee Riihimäen VPK:ta ja Merja Ahokasta hyvin toimineesta yhteistyöstä ja avusta kokouspäivän järjestelyissä.

Tulevaisuuden palokunta on hyvä kaikille

Yleiseen palokuntalaiskokoukseen koottu kahdeksan palokuntanuoren työryhmä esitteli nuorten näkemyksiä tulevaisuuden palokunnasta. Työryhmän vetäjinä toimi neljä Riihimäen VPK:n nuorta ja neljä muuta nuorta oli rekrytoitu eri puolilta Suomea. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun nuoria osallistettiin Yleisessä palokuntalaiskokouksessa.

Nuorten työryhmä: Werneri Rosenberg, Martta Väisänen, Moona Viljanen, Joni Ahokas, Saana Väike ja Jonna Järvi. Lisäksi kuvasta puuttuvat Mikael Sallinen ja Ruslan Trofimov.

Työryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa ja kevään aikana he toteuttivat valtakunnallisen kyselyn palokuntanuorille, jossa nuoret pääsivät kertomaan näkemyksiään tulevaisuuden palokunnasta. Kyselyn vastausten pohjalta työryhmä koosti visiovideon tulevaisuuden palokunnasta ja esitteli sen Yleisessä palokuntalaiskokouksessa. Video on katsottavissa täältä.

Nuorten esiin nostamia teemoja olivat kiusaamisen ehkäisy, yhteisöllisyys, jatkuva oppiminen ja tulevaisuuden koulutusmenetelmien mahdollisuudet, yhteistyö niin palokunnan sisällä kuin esimerkiksi viranomaisten kanssa sekä nuorten osallistaminen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen.

– Saimme videolla sanottua paljon, mutta toisaalta paljon jäi vielä sanomatta. Nuorilla oli todella hyviä näkemyksiä ja ideoita siitä, millainen tulevaisuuden palokunnan tulisi olla, jotta se olisi hyvä kaikille, nuorten työryhmän Joni Ahokas ja Moona Viljanen kertovat.

– Koimme, että esityksemme otettiin kokouksessa vastaan avoimin mielin. Toiveena on, että palokunnat lähtevät kehittämään toimintaansa esiin tuomiemme ajatusten pohjalta, Joni lisää.

Palokuntien yhteiset laatumittarit tukemaan palokuntien kehitystyötä

Palokuntajohtaja Petri Jaatinen pohjusti kokouksessa ajatusta palokuntien yhteisistä laatumittareista, joiden avulla palokuntien toivotaan kehittävän toimintaansa.

– Meiltä löytyy ohjeita ja apuvälineitä, mutta ongelmana on ollut saada palokunnat aktivoitua vahvemmin kehittämään toimintaansa. Kannustaaksemme palokuntia toiminnan suunnitelmalliseen kehittämiseen virisi ajatus palokuntien laatujärjestelmän luomisesta, Petri avaa taustoja.

Aiemmin tänä vuonna palokunnille lähetettiin laatujärjestelmäkysely, jonka vastauksissa esiin nousivat rekrytointi, tunnettuus ja palokuntalaisten osaaminen. Näiden pohjalta palokuntatoimikunta päätti esittää Yleiseen palokuntalaiskokoukseen päätettäväksi 3–5 yhteistä laatumittaria.

Kokouksessa päädyttiin viiden laatumittarin käyttöönottamiseen: harjoitusten osallistumisaktiivisuus, jäsenmäärä osastoittain, aktiivisten jäsenten osuus, turvallisuusviestintätilaisuuksien ja niihin osallistuvien henkilöiden määrä sekä se, miten nuoret siirtyvät nuorisotoiminnasta palokunnan muihin toimintoihin.

– SPEK tuottaa palokunnille apuvälineet näiden yhteisesti päätettyjen, palokuntakohtaisesti seurattavien, laatumittarien pohjalta. Yhteiset mittarit tulee saattaa myös palokuntasopimuksien ja pelastuslaitosten omavalvontamekanismin osaksi, jotta palokuntatoiminnan kehittäminen huomioidaan kaikessa toiminnassa, kaikilla tasoilla, Petri toteaa.

Palokuntia kannustetaan lisäksi määrittelemään oman toimintansa tavoitteet ja varmistamaan, että palokunnan jäsenet ovat riittävästi koulutettuja ja päteviä toimimaan tehtävissään sekä huolehtimaan avoimesta vuorovaikutuksesta yhteisössään.

Seuraava Yleinen palokuntalaiskokous vuonna 2027

Riihimäen kokouksessa nimettiin tulevat kokousjärjestäjät. Vuoden 2027 Yleinen palokuntalaiskokous pidetään Kuopiossa, mikä päätettiin jo vuoden 2022 kokouksessa. Sitä seuraava kokous päätettiin pitää vuonna 2029 Mikkelissä, sillä Mikkelin VPK ja Savonlinnan VPK täyttävät samana vuonna 150 vuotta.

Lähetämme palautekyselyn kokoukseen osallistuneille. Kartoitamme samalla laajemminkin kentän ajatuksia Yleisestä palokuntalaiskokouksesta ja sen tulevaisuudesta. Kysely on auki 30.6.2024 asti. Pääset kyselyyn tästä linkistä: https://link.webropol.com/s/YPK2024

Uusimmat